Viikko meni älyttömän nopeasti.
Ja vaikka joinain pimeinä hetkinä toivoi vain olevansa kotona omassa rauhassa, oli tuo viikko jotain uskomattoman hauskaa ja ihanaa. Tuli tutustuttua uusiin ihmisiin, tuli saatua uusia ystäviä, tuli itkettyä, tuli naurettua, tuli halattua, tuli pidettyä hauskaa. Toisten kirjoittamat kommentit minusta saavat hymyn ulottumaan korviin ja muistot tulevat nauraen mieleen.

Rakastan niitä ihmisiä jotka vierelläni nauroivat tuon viikon aikana. Rakastan itseäni kun taas ymmärsin itsestäni pienen palasen ja sain itsetuntoni nousemaan 300 astetta ylöspäin. Rakastan sitä tunnetta kun halasin kaikkia ja kiitin ihanasta leiristä. Ei unohdeta tätä viikkoa.

illan rauha hiipii maahan meluisaan
väsyneet se hiljaa peittää teltallaan
taivas on kuin käsi suuren Jumalan
yllä kaiken melskeen
yllä maailman

herra öin ja päivin kiitän sinua, sillä tiedän että olet valveilla
herra öin ja päivin kiitän sinua, sillä tiedän että olet valveilla

kuu ja taivaan kannen tähdet tuhannet
huutavat jo kaukaa, sinä uuvu et
silmiesi alla lepää jokainen
sinä näet missä itkee ihminen

herra öin ja päivin kiitän sinua, sillä tiedän että olet valveilla
herra öin ja päivin kiitän sinua, sillä tiedän että olet valveilla

sinä herra tunnet minun huoleni
huomispäivään kuljet minun kanssani
suuri Jumalani kaiken antaja
sydämeni laulaa täynnä kiitosta

herra öin ja päivin kiitän sinua, sillä tiedän että olet valveilla
herra öin ja päivin kiitän sinua, sillä tiedän että olet valveilla