Koulussa on nyt pari päivää ollut älyttömän kivaa. Ja suurimmaksi osaksi se kivuus johtuu eri ihmisistä kuin ennen. Huomasin tänään, että minulla oli oikeasti hauskaa ruotsin tunnilla. Vaikka en kielestä ymmärrä kyllä yhtään mitään ja opettaja on kauhein ikinä niin minulla oli silti tosi hauskaa. Musta oli kivaa kuulla sanottavan, että mulla ja mun kaverilla on ihan oudot jutut. Se on vaan niin totta ja oli kiva kuulla se silleen hyväntahtoisesti pojan suusta joka ei ennen edes puhunut mulle.

On jännää suunnitella 18-vuotis synttäreitä vaikka ne ovatkin vasta noin seitsemän kuukauden päästä. Odotan innolla sitä sunnuntaita ja varsinkin sitä maanantaita kun kaverin kanssa uhotaan menevämme kouluun. Saa nähdä kumpi taipuu ensin nukkumisen puolelle.

Voi voi, tätä elämän riemua. Juuri nyt hymyilyttää vaan.

"Olen heittänyt surun viita pois harteiltani" (kielikuvani ovat hämmästyttävän laadukkaita)