Rakastan kotia.
Vanhoista seinistä pystyy aistimaan ja tuntemaan sen kuinka paljon nuo seinät ovat nähneet ja kokeneet. Kuinka paljon muistoja ne pitävät sisällään. Yläkerran lattian narisee joka askeleella, mutta ei sitä oikeastaan kuule. Rappusten jyrkkyttää tuskin huomaa juostessa alas. Keittiöön menessä on joku aina pelästyttämässä, sen jälkeen nauretaan, tönitään ja halataan. Istutaan iltamyöhään keittiön pöydän ääressä ja puhutaan, koko perhe yhdessä nauramassa. Pyyhin onnenkyyneleen illalla poskeltani ja tiedän olevani onnekas.

Vain kotona olen elementissäni. Vain kotona olen oma itseni. Vain kotona voin unohtaa murheeni.

"I'm staring out into the night,
Trying to hide the pain
I'm going to the place where love
And feeling good don't ever cost a thing
And the pain you feel's a different kind of pain

I'm going home"