Kun pieni serkku tyttö huutaa nimeäni, juoksee luokseni ja istuu syliini, tulee sellainen olo, että minua tarvitaan tässä ja nyt. Oli hyvä olla siinä. Vihdoinkin oli täydellisen hyvä olla, eikä mikään painanut mieltä.

Seurakuntatalolla löhöttiin sohvilla ja nojattiin toisiin. Keskusteltiin tauolla futiksesta ja elämästä yleensäkin.

Vuotta nuoremmat ihmiset istuivat vastapäätä tylsistyneinä ja pelokkaina.
Eivät ne tajua mitä ovat aloittamassa, että rippikoulu on iso asia joka voi muuttaa elämän. Eivät ne vain tajua.
Jatkan kynien teroittamista ja kuuntelen hiljaa.

Tänään oli hyvä olla. Ihmisiä oli ympärillä, eivät ne kaksi jotka siinä yleensä ovat, mutta juuri ne ihmiset jotka siihen tilanteeseen sopivat. Juteltiin ja syötiin keksejä ja naurettiin.

Vihdoinkin joku joka sanoi Manchester United paitaani käsittämättömän upeaksi aidosti. Vihdoinkin joku jonka kanssa taas puhua joukkueesta, josta he pitävät vähintäänkin yhtä paljon kuin minä.