Käveltiin tänään ystävän kanssa vierekkäin. Tönittiin ja naurettiin. Puhuttiin ja vaiettiin. Takaraivossa kummittelevat huolet pienenivät. Nauroin vasten levyhyllyä ja teki mieli hyppiä ilosta. Olin niin kaivannut sitä kuinka ystävän yksikin sana voi saada minut nauramaan sydämeni kyllyydestä.

Sain veljiltä iloisia viestejä ja lämpimiä halauksia.

"Sä oot kiva" Äiti sanoi ja nauroi.

Isä tuli vastaan hymyillen ja pörrötti tukkaani.

Sinä päivänä muistin,
kuinka elämä kantaa,
kuinka paljosta
voin olla kiitollinen.