Istuin autossa ja katselin kuinka jalkakäytävällä monet ihmiset pyöräilivät. Pyöräili nuori mies oudossa asennossa vanhalla ruostuneella naisten pyrörällä. Pyöräili vanha mies todella etukenossa hirveää vauhtia, yrittäen varmasti saada kiinni menetettyjä vuosia. Pyöräili pariskunta vieretysten nauraen. Heitä vastaan tulivat kaksi nuortaa poikaa, jotka pitivät tangosta vain toisella kädellä kiinni syöden jäätelöä. Ilmassa oli selvästi kesää ja hymy kipusi kasvoilleni. Rakastan kesää ja sen tuomaa iloa.

Kunnes näin tien vieressä olevalla nurmikolla voikukkameren. Mieliala putosi nollaan ja keskisormi vilahti ikkunasta. Vihaan voikukkia.


Huomenna (tai itseasissa tänään) ratkeaa mestaruus. Pojat hoitaa homman kotiin.

12.5 Mestaruus on taas meidän ja ilon kyyneleet valuvat poskilta. Kiitos pojat, kiitos Manchester United!