Eilen oli kyllä tosi kiva päivä. Lähdettiin kaverin, jonka viimeksi näin muutama kuukausi taakse päin, kanssa katsomaan Jokerit vs HPK lätkäpeliä. Jokerithan sen tietenkin voitti ja ilo oli ylimmillään minulla, kaverinhan tietenkin kannatti Hämeenlinnaa. Junassa menomatkalla Pasilaan keksittiin lähteä spontaanisti katsomaan pelin jälkeen Houkutus elokuva Tennispalatsin 22.00 näytökseen. Vaikka näinkin sen jo ensimmäisen kerran toissa päivänä ensi-illassa niin tietenkin minä sen halusin toisen kerran nähdä. Ja ah, kun Robert Pattinson sulatti sydämeni toisen kerran ja ah, kun en voinut lakata hymyilemästä. Yöllä lähdettiin iki-ihanalla t-junalla kotiin ja iki-ihana iskäni oli niin kultainen, että suostui hakemaan meidät asemalta vielä kahdelta yölläkin.

Juteltiin paljon asioista. Vähän vakavimmistakin ja sitten paljon ei niin vakavista. Tunnettiin itsemme kamalan aikuisiks ja vanhoiks katsellessa Tennispalatsin "teinejä" ja ajettiin kilpaa autoilla ja pelättiin laukkujen ja reisien puolesta.

Ihan kuin ei olisikaan ollut kauaa kuin viimeksi nähtiin. Tuntui kuin se kaveri olisi aina ollut siinä. Vaikka onhan se aina ollut siinä. Ekasta luokasta lähtien ollaan tunnettu. Nyt se kaveri kumminkin asuu jo muualla ja hänellä on omat piirit ja seikkailut. Mutta on tosi ihanaa, että ollaan silti hyviä ystäviä. Kiitti eilisestä Suvi.

Ja tervetuloa vuosi 2009!